ELÄINTARHASSA

Kun kylmät talvipäivät käyvät tylsiksi, pitää keksiä jotain tekemistä. Sirkkupa keksi, että pyytää jonkun kavereistaan mukaan eläintarhaan. Ovat kuulemma virkeitä, vaikka onkin vasta tammikuu. Taitaa olla kuu oikeassa asennossa, vai mitä? 

Pitipä heti alkuun ottaa vähän tunnelmaa, kierroksia, jotka tulivatkin Sirkun kohdalla tutuiksi jo menneenä  kesänä. Siispä kauhuosastolta aloitetaan kierros. Sirkku kun muutenkin pelkää kaikkia riipppuvia otuksia. TOTTA SE ON! Tuossa alla todiste siitä! 

Tässä muistinvirkistykseksi 

Selvittiinhän siitä hengissä, hih. Ja eikun kirahvien luo, ne on niin kivoja, niinkuin se yksi siellä museossa, jonka kaulaan kapsahdin. Eihän se museonvartija siitä pitänyt ja dinosaurukset ja muut kivat jäi näkemättä.

Tästä olikin hyvä jatkaa tiikeriosastolle, siellä kun oli pikkukisukin.

Siellä se pikkukisu köllötteli emon vahtiessa häkin reunalla. Kun tiikeri ja pentu oli nähty ja tervehditty tottakai, olikin jo aika siirtyä eteenpäin. 

Hupsista, olipas siinä ärhäkkä sarvikuono. Onneksi kalterit kesti, huh huh! Parasta jatkaa matkaa, jos se vaikka puskee uudelleen.

No joo, ei tuo kuulu eläintarhaan. Tuon pitäisi olla jossakin halinallenäyttelyssä, mutta ei se mitään. Saihan tuosta pikkupilasta hyvät loppunaurut tälle eläintarharetkelle. Kyllä illalla uni maittaa.