KANTVIKIN JOULU (ilta)
Illan pimetessä kantvikilaiset saapuvat pikkuhiljaa kahvilaan. Joulupöytä odottaa heitä ja onhan sitä luvassa paljon muutakin, eikä yllätyksiltäkään vältytä.
Perinteen mukaan ensiksi syödään ja sitten... niin pian se nähdään.
Mirjami Makea soittelee kitarallaan joululauluja väen valmistautuessa jouluaterialle. Koska kahvila on aika pieni, hän säestää itse itseään kitaralla, eikä kokonaista orkesteria ole hankittu paikalle. Hyvä niin, sillä kauniimmilta joululaulut kuulostavat "kevyellä säestyksellä" ja huippuhyvän artistin laulamisella.
Mikäs se sieltä tulee? Kaksi rekeä sisälle kahvilaan, ei oo totta! Eihän ulkona ole edes lunta, ei toi oo totta!
On se totta, vaikka reet tuotiinkin jollakin muulla, kuin porovedolla. eihän täällä uskota lentäviin poroihin, eikä mattoihin - paitsi jos lattia on oikein liukas. Mutta hei, jotain hämminkiä tässä on kuitenkin!
No joo, Pulmu on tarkkana ja Sirkun pitää vähän hyssytellä, ettei pienimmille selviä, että ei aikaisemmin ihan oikea pukki ollutkaan, vaan kylän nörtti, eli Mortti. Mutta kukas nyt on pukkina? Olisiko oikea joulupukki? Eipä Pulmu ja Sirkkukaan olleet enää ihan varmoja tuosta joulupukista ja sen olemassaolosta.
Pukki toikin itse vain isoimmat lahjat, siis ne, jotka eivät mahtuneet takaseinällä oleviin joulusukkiin. Lahjat jaettiin ja aina välillä käytiin pöydissa maistelemassa pipareita ja kakkuja. Kahvia ja limuakin oli tarjolla.
Sitten juhlat jatkuivat vapaamuotoisesti.
Kielin kielikylvystä tulleet tytöt näyttivät, kuinka kylpy on tehonnut.
O Tannenbaum kajahti komeasti!
Jouluna saa olla utelias
Sini on kaikkien kaveri
Taitaa olla miesten asioita
