Se on sitten bileilta!

Se oli kesäkuun 28. päivä, kun Sirkku ja Pulmu isahtivat Sepeteus Sahasen lautapinon päälle. Sielläkö heille tuli mieleen tuo uimahuoneidea, kun he näkivät niin valtavasti hienoja Biltema-tikkuja. Voihan olla, että tämä mainio ajatus oli jo aikaisemmin heidän mielissään, ja tästä alkoi vain toteutus. Niin tai näin, nyt siitä on liki kuukausi ja uimahuone valmiina..., joitakin listoja kait on maalaamatta, mutta ei kovin monta, joten nyt bailataan oikein kunnolla. Kantvikissa on sopivasti isot bileet, jotka liittyvät näihin  purjehduskilpailuihin. Fanitapahtuma, päättäjäiset on sunnuntaina Kirkkonummella.

Pulmu ja Sirkku pohtivat pitkään, pitäisiköhän laittaa oikein iltapuvut päälle, mutta kyseltyään kavereiltaan ja muiltakin, heille kerrottiin, että fanitilaisuudessa pukukoodina on faniasu. Heillähän on ne merihenkiset, Shopmannilta hankitut, ja ovat juuri sitä parasta, mitä fanitapahtumassa sopii pistää päälleen. 

Bailuihin oli hankittu pääesiintyjäksi, Kantvikissakin tunnettu artisti, Mirjami Makea ja hänen The Sailor Girls-tytöt. Tosin heitä on paikalla vain kaksi, koska Kantvikissa on vähän pieni tuo esiintymislava. 

Mirjami Makea

Illan mittaan Hupisaareen alkoi kerääntyä ihmisiä, Kantvikista, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista ja kaikista Baltian maista. Ai niin, olihan siellä muitakin suomalaisia, kuin kantvikilaisia.
Puheensorina, jota kukaan ei ymmärtänyt, täytti Hupisaaren paviljongin ympäristön. Pikkuhiljaa kaikki alkoi olla valmiina. Mirjami Makeakin saapui hienolla autollaan ja sujahti turvamiesten saattelemana sisälle. Sitten kaikkien aikojen show Kantvikissa alkoi.

 Valot vaihtoivat rytmikkäästi väriä musiikin tahdissa. Tunnelma nousi nopeasti, suorastaan rähäjhti kattoon ja jo parin kappaleen jälkeen Mirjami nosti kätensä ylös ja kysäisi kovaäänisesti, kuten artisteilla on tapana: "Onko kaikilla kivaa?". "Joo!", kuului kuorossa, mutta Mirjami toisti: "Ei kuulunut, onko kaikilla kivaa? (och samma på svenska)". Ja taas kuului sama joo-huuto, mutta paljon äänekkäämmin. Ja taas rummut pärisivät ja sähkökitarat soivat ihanasti (ainakin nuorison mielestä :) )

Ilta sujui railakkaasti ja jossakin vaiheessa Sirkku ja Pulmu olivat ujuttautuneet aivan lavan reunalle siinä toivossa, että he onnistuisiva saamaan Mirjamilta nimmarin. En tiedä, onnistuivatko. Meno oli sellaista, että Sirkulta hävisi toinen kenkäkin, mutta onneksi se löytyi aika pian kansanpaljouden seasta. Eipä siinä sen kummempaa vahinkoa aiheutunut. 

Ja värishow jatkui. Mirjami lauloi monia tunnettuja merilauluja, kuten Lasse Martinsonin Tyrskyluodon Kaijan ja monia muitakin klassikkokappaleita. 

The music stop!

Kun musiikki loppui, kaikki olivat ihan pyörällä. Jos Sirkun ja Pulmun merimieshatuissa ei olisi ollut leuanalusnauhoja, ne olisivat varmasti kadonneet illan aikana. Meno ja valojen räiske oli ajoittain lähes psykedeelistä, mutta vauhtinuorisohan pitää sellaisesta. 

Lopuksi Mirjami kiitteli runsaslukuista yleisöään ja lauloi vielä  juuri tähän tilaisuuteen säveltämänsä herkän, ranskankielisen laulun - Merci Chers Marins - Kiitos rakkaat purjehtijat. hän sai raukuvat aplodit ja sen jälkeen tyytyväinen yleisö alkoi virrata vähän kerrallaan ulos. Yö oli jo pitkällä. Ja heillä kaikilla oli niin mukavaa, kuten eräässä laulussakin lauletaan :) Hyvää yötä!