torstai 23. heinäkuuta 2015

Purjehduskilpailu

"Tänään on se päivä, kun Kantvikissa purjehditaan ja sinne me mennään", tokaisi Pulmu aamukahvipöydässä. Eihän tuo salaisuus ollut, siksihän he kävivät shoppailemassakin. Ovat siis valmistautuneet hyvin tähän tapahtumaan. 


Jos nämä asut eivät ole merihenkisiä ja purjehduskisojen fanittamiseen sopivia, niin sitten ei mikään! mutta nyt tytöillä alkaa olla kiire. Päivitetäänpä sitten kisojen jälkeen lisää. 

"Ai niin, huomasiko kukaan eilen telkkarin urheilu-uutisissa meitä. Hih, me päästiin telkkuun!"

*   *   *

2. päivitys klo vähän yli 10 aamupäivällä

Tytöt lähtivät kisapaikalle, mutta miksi he suuntaavat Sepeteus Sahasen talolle? Käyvät varmaankin vielä uimahuonetta katsomassa. Sinnehän he, minnekäs muualle.


Vau! Näyttääpä uimahuone upealta. Ihan kuin pursiseuran paviljonki. Kyllä voi olla ylpeä näistä tytöistä, ihan itse rakensivat tuon. Kyllä nyt kelpaa.


HETKINEN! Mikäs tuonne rantaan on ilmestynyt? Ei kai vaan... kyllä... kyllä nyt on purjekärpänen (mikä se on?) päässyt pureisemaan. Tuohan on purjejolla, juuri sellainen, joilla tänään kilpaillaan ja jonne tytöt ovat matkalla. Kyllä nyt luonnonmukainen vesiliikunta on iskenyt heihin vakavasti! Mutta kiiruhtaahan nyt, kilpailut alkavat pian ja Hupisaaren rantaan tulee varmasti pian ruuhka ja sitten ei löydy hyvää katselupaikkaa.

*   *   *

3. päivitys puolenpäivän jälkeen


Tässä on hyvä paikka. Pian alkaa kilpailut. Nyt otetaan rennosti ja päivitetään lisää sitten kilpailun jälkeen. 

*   *   *

4. päivitys; Kisajännitys tiivistyy!

Tusinan verran veneitä lipuu kohti lähtöviivaa. Jokainen haluaa olla sillä parhaalla paikalla pyssyn pamahtaessa. Vai onkos niillä sellainen minikanuuna, jolla lähtölaukaus ammutaan. Veneet lähestyvät viivaa. Sekunnit kuluvat tuskastuttavan hitaasti. Toivottavasti ei tule tuulenpuuskaa juuri nyt, muuten menee yli ennenaikojaan. Nyt tarkkana. Vielä muutama metri ja aikaa on viisi sekuntia. Neljä... kolme... kaksi... yksi... PAM! Voi ei, kaksi venettä kerkisi yli ennenaikojaan. "Toivottavasti ei meidän kaverin, Meri-Tuulen vene. Huh, ei ollut ja Meri-Tuuli on hyvässä asemassa ihan kärjen tuntumassa, niinkuin kaikki mutkin, paitsi nuo kaksi, jotka palasivat lähtöviivalle ja ylittivät sen juuri nyt" Sirkku puhisi itsekseen. Pian veneet katosivat niemennokan taakse ja Sirkkukin sai hetken hengähtää.

Vartin verran ja sitten veneet tulevat taas näkyviin. Sirkku nostaa jo kierroksia, onhan hänen kaverinsa kilpailemassa. Sirkun kierrokset nousevat helposti kilpailuissa, ihan kuin heidän Riva-veneensäkin, jonka moottori ulvoo aina ilmahypyn aikana. Sirkku ja vene ovat niin samanlaisia :)

"Tuolta ne tulee", Sirkku hihkaisi ja nousi seisomaan. "Kuka johtaa?". Vielä sitä on vaikea sanoa, kun kaikki veneet ovat niin samannäköisiä. "Meri-Tuuli, lujaa nyt! Hyvä Meri-Tuuli, hyvä Kantvik, hyvä minä!", Sirkku hehkutti jo täysillä. Mutta yksi vene näyttää olevan Meri-Tuulen edellä, ja se ei ole hyvä.
"Ohita se! Näytä sille ahteria!", Sirkku huusi niin kovaa, että lähes kaikki katsoivat Sirkkua, eikä kilpailua. "Ohita se paapurin... ei kun tyyrpuurin kautta! Ota siltä sinilevältä tuuli pois! näytä, mistä Kantvikin likat on tehty! Hyvä Meri-Tuuli!". 

Pulmu yritti hillitä Sirkun kierroksia, mutta vaikeaahan se oli. Sirkku on Sirkku, jolla riittää kierroksia. Mutta kyllä se kohta hellittää, kunhan veneet tulee maaliin.

Tässä kuvassa Sirkkukin on yllättävän rauhallinen. 

Viimeisillä metreillä, vai pitäisikö käyttää jotkain merellisempiä mittayksiköitä, Meri-Tuuli ja tuo Sinilevä olivat rinta rinnan. Sirkku hihkui ja huusi neuvoja minkä kerkisi: "Älä anna sille tuulta, älä anna... älä anna, voi ei, nyt se... ei sittenkään, nyt se teki virheen ja HIP HURRAA! MERI-TUULI VOITTAA! Jes, Kantvik on paras! Hyvä Kantvik, hyvä Kantvikin kaksoset, hyvä minä!", Sirkku sai sydän pamppaillen hurrattua. Oli se jännää, eikös?

Nyt on parasta mennä kotiin toipumaan, sillä huomenna on illalla iiiisot juhlat! Hei taas!