maanantai 27. helmikuuta 2017

TALVILOMA MUTKATUNTURILLA

Vihdoinkin kauan odotettu talviloma on edessä. Tänä vuonna menen Sirkun kanssa Mutkatunturille laskettelemaan. Nyt se on helppoa, kun Kantvikin uusi rautatieasema ja rata valmistuivat. Nyt täältä pääse taas junalla vaikka minne. Täältä kuulemma pääsi ennen meidän aikaa junalla ainakin Kirkkonummelle, huhut kertovat. 


Tässä me olemme uudella asemallamme. Eikös ookkin hieno :) 


Hei sitten kaverit. Viikon päästä nähdään.


Illaksi kerittiin hotelliin ja uni maistui mukavasti.

*   *   *


Ja aamulla herättiin virkeänä. Oli jo hätä päästä kokeilemaan tunturin rinnettä. Onhan se jotakin muuta kuin Peuramaan nyppylä, hih!


Yhteislähtö, kumpiko voittaa. 


Ensimmäinen portti, Sirkulla näyttää olevan vähän vaikeuksia.


Hyvinhän se meni, mutta emme tiedä, kumpiko voitti. Olisi pitänyt varmaan tilata kellokalle paikalle. No, ei se mitään, kivaa kuitenkin oli ja vauhtia, huh! 

*   *   *


Seuraavana päivänä päätimme lähteä katsastamaan Mutkatunturin kylää ja elämää. Vaikka Kantvik on pieni kylä, niin Mutkatunturi on vieläkin pienempi. 


Löysimme tundran laidalta jotakin eksoottista, kahvilan, ei voi olla totta. Täällä ei ole taloja, ei asukkaita, ei muuta kuin vaivaiskoivuja, mutta aito lappilainen kahvila. Hotellilla kyllä kertoivat tästä, muttei me uskottu, kun se kuulosti niin ihmeelliseltä. Kehuivat, että täältä saa tundran parasta kaakaota kuksasta. 


Istuimme päytään odottelemaan kun lapin tyttö Mággá keitteli meille kaakaota.



Pian saimme maailman parasta kaakaota ja kampanisuja. 

*   *   *

Seuraavana päivänä päätimme tehdä hiihtoretken. Eihän meillä ollut mukana kuin rinnesukset, mutta onneksi hotellista sai vuokrata kunnon retkisukset ja hiihtokengät. Pakkasimme reputkin mukaan. Tundra on niin iso, ja sinne voi eksyä, joten kannattaa varustautua siihen. Sirkusta tuntui, että suksen pohjaan tarttui lunta ja näytti sitä Pulmulle. Puhdashan tuo oli...


... joten ei muuta kuin matkaan.


Olimme kierrelleen tundraa ristiin rastiin näkemättä ensimmäistäkään poroa, mutta onneksi vastaan tuli Uula. Kysäisimme häneltä, mihin kaikki porot ovat piiloutuneet, vai ovatko nekin talvilomalla. Uula kertoi, että kaikki porot ovat Rovaniemellä, koska siellä on porohiihtokilpailut, oikein isot kilpailut. Uskoisiko tuota, Pulmu tuumaili, mutta tosiasia kuitenkin, ettei poroja näkynyt koko tundralla.


Kait se on sitten palattava hotellille. Pitkä hiihtoretki väsytti ja yöunille mentiinkin ajoissa.

*   *   *


Seuraavana aamuna painelimme virkeinä rinteeseen. hioimme laskettelutekniikkaamme... tai siis yritimme, mutta Sirkulla oli vähän ongelmia, tsih!


Ensimmäinen portti meni hienosti...


...sitten meni leveäksi...


... ja penkat pölisi, huh! Hyvinhän se meni, kun lumi oli pumpuliakin pehmeämpää. Illaksi hotellille, koska... ikävä kyllä, loma alkoi olla lopuillaan ja aamulla olisi suunnattava asemalle.


Ilta oli pimentynyt yöksi. Istuimme hotellin pihalla haikeina, ja taivas tanssi meille. Ihan kuin se olisi sanonut, älkää vielä lähtekö. Se oli hieno tanssi, mutta sitten oli mentävä pehkuihin, että herättäisiin ajoissa. Juna ei odettele.

*   *   * 

Kyllä tämä Piccolino-juna on nopea. Eihän me olla matkustettu kuin kolme tuntia ja nyt ollaan jo näin etelässä. Voitaisiin laulaa Korso, Kerava ja Järvenpää takaperin. 


Pian sitten oltiinkin jo Kantvikin upouudella asemalla. 


Mortti tuli hakemaan meidät asemalta. 


Me tuotiin tällaiset puukuksat tuliaisina kavereille ja annettiin ne heille illalla, kun kokoonnuimme Cafe Kantvikiin ja kerroimme kaikki lomakokemuksemme juurta jaksain.

Oli kivaa ja ensi talvena laitetaan uusiksi!

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Kantvik Caravan 30cm asuntovaunu

Kas tässä, Kantvik Caravan 30cm asuntovaunun prototyyppi valmistumassa. 


Tästähän se lähtee. Perusosat, eli sivuseinät ja alusta. Materiaalinan sivuseinissä 3mm:n kevytvaneri ja alustassa Biltemasta hankittuja sytyketikkuja, joista liimattu alustalevy. 


Alustalevyyn on sahattu valmiiksi aukot pyörille ja liimattu penkkien reunat, joihin on helppo liimata seinät pystyyn. 



Seinien kiinnityksen jälkeen on sisustamisen vuoro. 


Vaunun pintamateriaalina on muovipintainen, kosteutta kestävä tapetti.


Vaununetuosassa on ulko-oven vieressä pikkutavaroille säilytyshyllyt ja wc-tilat. Takaosassa sohvakalusto ja keittiö. 


Päädyt ja katto ovat 1,5mm:n lentokonevaneria syystä, että kevytvaneri ei olisi taipunut näinkin tiukoille kaarille. Katto on irrotettvissa, jotta sisätiloihin pääsee käsiksi. 




Ja sitten telirakenne. Materiaalina 3X12mm alumiinilatta, sekä rc-lentokoneen pyörät. Akseli halk. 2mm:n terästanko ja akseliputkena messinkiputki. Etupyörän rakenne koostuu 4mm:n ruuvista, rc-servon vipuvarresta ja pienoiskytkimen varresta. 

Lisää kuvia tulee sitten, kun olen saanut materiaalia mm. vetoaisan päähän ja "kaasupullolaatikkoon". että odotellaan. 

torstai 29. joulukuuta 2016

HEMMETIN ISO TAVARATALO

Pulmun ja Sirkun vierailu Lahden Kärkkäisellä

TUOSSAHAN MENEE AINAKIN VIIKKO, ENNENKUIN KAIKKI HYLLYT ON KOLUTTU


JÄTTILÄISEN KENKÄ


HIH, TÄÄLLÄ MYYDÄÄN VANKILAN SELLEJÄKIN


Hyvää uutta Vuotta!

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

SLUSH 2016 HELSINKI


Aamutuimaan Kantvikissa riitti tohinaa. Jo ennen puolikahdeksaa joukko paikallisia odotteli bussia, vaan mihinkäs olivatkaan menossa. Sirkku ja Pulmukin lähtivät jo aikaa sitten ja Mortti oli heidän kyydissä kaikkine tavaroineen. 


Johan on kuorma, liekkö edes laillinen, vai olisiko pitäyt tilata erikoiskuljetus... tai jotain :) Joku ihme vimpain tuossa näyttäisi olevan. Täytynee odottaa perillepääsyä, koska eihän tuosta mitään osaa sanoa näkemättä sitä tarkemmin. 

No niin, nyt ollaan sitten Helsingin messukeskuksella ja odotellaan mielenkiinnolla Slush-tilausuuden avautumista. Käydäänpä vaikka kahvilla sitä odotellessa:

*   *   *   *

Jopas on väkeä, eli ei mikään kylätapahtuma. Sirkku bongasi heti yhden prinssin ja olihan siellä yksi Mortin suku... melkein sukulainen, tuo Arielle Zuckerberg, Markin pikkusisko. Sirkun piti päästä jututtamaan Ariellea ja hän aloittikin aika tuttavallisesti: "Terve, me tullaan Sokerilaaksosta ja meidän kaveri, Mortti esittelee jotakin juttua täällä". Eipä Markin pikkusisko tainnut pysyä niinsanotusti pulkassa, mutta ei se mitään.

Sitten Mortti sai oman esittelypaikkansa kuntoon ja kiiruusti sinne.


Mikäs ihme tämä on? Mitähän Mortti on nyt keksinyt. Mortilta nyt voi odottaa melkein mitä vain. Kehittelihän hän joku aika sitten uutta keihäsmalliakin, mutta se ei kalvannut näille urheilupampuille, koska siinä oli upotettuna pieni moottori ja ropelli takana. No, olihan siinä ongelmia, sillä koeheiton jälkeen keihästä ei ole löydetty, liekö kiertoradalla. Mutta asiaan, annetaan Mortin itse kertoa tästä laitteesta:


Tämä on reduseeri. Tällä pienennetään 1:1 mittakaavaisen tiedon 1:12 mittakaavaan. Niinpä voimme nähdä isot asiat meille tutussa koossa. Kuten tiedätte, minun Data Centerissä on kaikki tieto Kantvikista aina Opnääsiin asti. Siellä on kaikki tieto esimerkiksi laivastoaseman valtionvarainhävittäjis... ai niin, ne on sotasalaisuuksia, eikä niistä saa puhua, mutta  palataan tähän laitteeseen. Syötän jonkun tiedon tähän ja painan entteriä niin tämä erinomainen laite kutistaa sen meidän kokoomme. Ei enää tietojen pakkaamista, vaan pienentämistä. Minunkin MDC-tietovarstooni mahtuu nyt 12 kertaa enemmän tietoa. 

Ei ihan tyhmä mies tuo Mortti. Aika monta sijoittajaa näyttää häärivän hänen pöytänsä ympärillä. Se tietää hyvää Kantvikillekin. Kohta ei olla enää pieni kylä jossakin vaan tunnettu Sokerilaakso Itämeren rannalla.

Että tällaista tänään :) 

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

TAVARATALO
SHOPMANNIN JOULUSESONKI ALKOI

Tästä alkaa joulu! (arkistokuva 2015)

Tänään sunnuntaina 6.11. Shopmannin joulusesonki pääsi käyntiin ja olipa vilkasta. Onhan tämä ensimmäinen joulu, kun täällä Kantvikissa on oikea tavaratalo, tähän asti kun on pitänyt tulla toimeen kyläkaupalla, joka sekin oli melkein kioski. 

Eilen, pyhäinpävänä Shopmann oli suljettuna, sillä kauppias halusi tehdä ensimmäisestä joulusta merkityksellisen, aloittaa kokonaan uusi aikakausi Kantvikissa. Mutta tänä aamuna huikea ostotaivas avasi ovensa.


Eilen Shopmann oli vielä näin hiljainen


Mutta tänään alkoi vilske. Kantvikin kuuluisuus, Mirjami Makea sai kunnian olla ensimmäinen asiakas. Tuossa hän jo seisookin ovella poikakaverinsa Hanskin kanssa.

Pankkiautomaatilla oli tungosta heti aamutuimaan. Olihan tämä ensimmäinen joulu, kun rahaa voitiin nostaa automaatista. Vielä viime jouluksi rahaa säästettiin sukanvarteen - tällaisia automaatteja kun Kantvikissa ei ollut, saati pankkia. MePa, Meidän pankkihan avattiin vasta kesällä. Joillakin rahat olivat nilkkasukissa, joillakin polvisukissa ja kaikkein rikkaimmilla taisi olla jopa sukkahousut säästöporsaina. Mutta nyt on toisin - heillä on oikea pankki ja pankkiautomaatti! 


Konstaapeli Hirsalan tarkka silmä seurasi, että kaikki sujui oikein ja rehellisesti. Eihän sitä koskaan tiedä, missä niitä talousrikollisia, joista poliisiopistollakin varoiteltiin, oikein luuraa. Kaikki sujui kuitenkin rauhallisesti ja lakia ja järjestystä kunnioittaen - mitä nyt takarivistä joku huusikin, että pitää jättää heillekin ostosrahaa siihen apparaattiin.


Riittihän ne automaatin rahat ja pian Shopmannissa kävi sellainen kuhina, että ei tosikaan. Rekkitangot ja laarit koluttiin tarkkaan, käytiin sovittamassa kuka ostoaikeissa, kuka ihan vain huvikseen, mutta pääasia oli asiakkaat. Ja jokainenhan siellä kuitenkin osti kaikenlaista rahaa ja aikaa säästämättä.


Kerkesipä konstaapeli Hirsalakin vähän shoppailemaan kiireidensä keskellä


Kun on paljon tavaraa myynnissä, joskus pitää kiivetä oikein jakkaralle, jotta saa mitä haluaa.


Talvitakit näyttävän olevan erityisen mielenkiinnon kohteena. 


Joulumyynnin avajaisten kunniavieraat ovakin jo tehneet ostoksensa ja paparazzi onnistui saamaan heidät kuvaan tavaratalon pääovella. Näkyy olevan melkoiset ostokset, mutta turha kysyä, mitä Mirjamin kasseissa on. Esiintymisasuja uskoisin. Tai sitten... no, eihän se minulle, eikä paparazzeille kuulu. Suklaata ainakin hanski on ostanut, eikä tarvinne arvailla, kenelle.


Päivä alkoi kallistua iltaan. Tavaratalon edustalla keskusteltiin ostoksista ja näyttää konstaapelikin vapautuneemmalta kuin työssään.




Sirkku ja Pulmukin tekivät megaluokan ostokset, eikä sitä tavarapaljoutta olisi millään jaksanut kantaa kotiin asti, joten tulivat autolla ja veivät sillä ostokset kotiinsa.

Ilta hämärtyi ja tavaratalo Shopmanilla hiljeni. Vain konstaapeli Hirsala jäi valvomaan siksi aikaa, että päivän kassa saatiin turvallisesti MePan (Meidän pankki) turvalliseen kassaholviin.


Ihanan kallista joulun odotusta kaikille!