tiistai 30. kesäkuuta 2015


Kuljetusongelmia

Nämä laudat pitäisi nyt saada pois täältä sahalta. Eihän niitä voi yksitellen kantaa, matkakin on aika pitkä. "Pitäisi olla perävaunu", Pulmu pohtii ääneen. "Sepeteuksella varmaan on!", Sirkku innostuu ja lähtee kiertelemään lautapinoja ympäri. "TÄÄLLÄ!", hän huudahtaa hetken päästä.

Yhteivoimin he saavat vedettyä sen sahaamansa lautakasen luo. Tyhjänkin vaunun vetäminen on raskasta puuhaa, he totesivat, mutta ei se mitään. Sitten vaan laudat kyytiin.


Missähän se Sepeteus Sahanen oikein on, kun täällä lautatarhassa voi toimia näin vapaasti. Ensiksi saa valita pinoista mitä haluaa, sahata ne ja vieläpä lastata Sepeteuksen peräkärrylle. 

Vaikka kaikki se, mitä tytöt olivat jo tehneet, väsytti heitä. Ei voi sanoa, että se olisi ollut kevyttä kesäduunia, ei, päinvastoin. Mutta innolla he jaksoivat ja saivat sidottua kuorman oikein mallikkaasti perävaunulle.








 Mutta kuinkas se vaunu saataisiin sinne... sinne... niin, mihinkäs se pitikään saada? Sitä kumpikaan tyttö ei ole paljastanut. Mikäs salaisuus se sitten olisikaan.
 "Vedetään skootterilla!", Sirkku keksi ja innostui. He kytkivat raskaan perävaunun skootteliin ja olivat valmiina lähtöön. Eihän se hievahtanutkaan. Skootteri vain sammui. Puolenkymmentä kertaa he yrittivät turhaan.
Ei tässä muukaan auta, pitänee kait odotella, josko Sepeteus tulisi ja... olihan hänellä traktori. Hänhän voisi vetää kuorman perille. 

Nyt vain pitäisi löytää Sepeteus Sahanen. Kauankohan tytöt joutuvat istumaan ja odottelemaan? Selviäisiköhän se jo huomenissa!


maanantai 29. kesäkuuta 2015

Kesäduuni blues! 

TÄSTÄ SEPETEUS SAHANEN EI PIDÄ!


No ei varmasti, jos sattuisi nyt tulemaan. Eihän tytöt, varsinkaan nämä tytöt saisi käyttää sahalaitteita, kun heillä ei ole kokemusta ja ammattitaitoa tähän. Mutta näinhän se menee, kun Sahasen ukkoa ei näy ja on malttamaton... 

Sirkku ja Pulmu saivat sahattua kaikki valitsemansa laudat, eikä Sepeteusta vain näy. "Nyt äkkiä saha puhtaaksi", Sirkku tokaisi ja kiipesi sahalaitteen päälle kiristämään terän. Silläaikaa Pulmu puhdisti purukourun. He olivat niin monta kertaa nähneet, kuinka Sepeteus Sahanen oli toiminut juuri näin ja siksi hänen sahansa onkin ensiluokkaisessa kunnossa.






















Ei aikaakaan, kun saha oli tiptop-kunnossa, mutta nyt oli uusi ongelma edessä. Nämä sahatut laudat pitäisi saada... , mutta millä?

Niin, tämä herättää kysymyksiä, millä, minne ja mitä ihmettä heillä on mielessään. Ei se selvinnyt vielä tänäänkään, mutta ehkä sitten huomenna.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

... ja mitähän tytöt puuhaa?

Kantvikin kaksoset, Pulmu ja Sirkku istuvat Sepeteus Sahasen lautatarhassa ison Biltema-tikkukasan päällä ja supsuttelevat jotakin, joka vaikuttaa salaiselta. olisi kiva tietää, mitä, mutta taitaa olla niin, että vain tytöt itse tietävät sen. Toivottavasti heillä ei ole pahat mielessä.




 Hetken kuiskuttelun jälkeen he vilkuilevat ympärilleen. Sepeteus Sahasta ei näy, joten Sirkku ehdottelee, että he rupeaisivat valikoimaan sopivia lautoja itselleen. Eihän siinä mitään, saahan sitä valita valmiiksi ja ehkäpä Sepeteuskin ilmestyy jossakin vaiheessa.









Ei näy Sepeteusta, ei näy... Niinpä Sirkku ja Pulmu lajittelevat valitsemansa laudat eri pinoon, ja niitä on paljon! Mitä ihmettä he oikein touhuavat? Mihin noin suurta lautapinoa oikein tarvitaan? Noistahan valmistaa jo melkein koko talon. Ehkäpä se selviää huomenna, toivotaan niin.

lauantai 27. kesäkuuta 2015

TÄSSÄ ME OLEMME


Minä olen Pulmu...


...ja minä Sirkku...



...ja yhdessä me olemme Kantvikin kaksoset!

KANTVIKIN KAKSOSET


Sirkku ja Pulmu... kaikkihan heidät, tai ainakin samannimiset sokerit tuntee, vaikka ne ovatkin tanskalaistuneet ajan saatossa. Olkoon tämä blogi kunnianosoitus näille alkuperäisille, suomalaisille nimille. Onhan Kantvikissa omat tietkin heille, Pulmutie ja Sirkkutie. 

Nämä ovat onnistuneita nimiä, joiden ympärille voi rakentaa mitä erilaisimpia asioita ja tapahtumia. Tytöt ovat teini-ikäisiä, ja he haluavat olla monessa mukana. He ovat omatoimisia, joskus liiankin, ja siitä aiheutuu jos jonkinlaisia kommelluksia, koomisiakin. Intoa on enemmän kuin kokemuksen tuomaa taitoa. Sirkku on tytöistä se reteämpi, hän pukeutuu rohkeammin, on nopeasti valmis, kun he keksivät jotakin, ja sehän tietää... no jaa, johan tuo tulikin mainittua. Pulmu on harkitsevaisempi ja toppuuttelee usein Sirkun intoa.  Yritystä heillä kuitenkin riittää ja se on hyvä. 

Kantvik on paikkana, Kirkkonummen yhtenä lähiönä hyvä ja monipuolinen tarinapaikka. Siellä on upea luonto, valtavia kalliomäkiä, metsää, ja mikä parasta, meri, satama, saaristo ja sieltä aukeaa Porkkalanselkä. Nämä kaikki luovat yksin ja yhdessä mahdollisuuksia kehitellä erilaisia juttuja ja tarinoita näiden kaksostyttöjen elämään. 

Jääkäämme siis odottelemaan Kantvikin kaksosten seikkailuja!

Seppo Rytkönen