lauantai 30. kesäkuuta 2018

KANTVIKIN JALKAPALLOILIJAT

Kantvikiin on perustettu jalkapalloseura, joka nimettiin Kantvikin jalkapalloilijoiksi. Ei liene vaikea arvata, miksi juuri nyt tämä urheilumuoto nytkähti oikein seuratasolle. Kantvision toimittaja, Veera Viestinen kävi haastattelemassa Ranskan joukkuetta MM-kisoissa, ja pitihän kantvikilaisten päästä näkemään oma median edustaja telkkarissa. Kantvikilaiset innostuvat helposti "virikkeistä" ja tässähän niitä riitti.


Kuinka joukkue sitten valittiin? Eihän täällä kukaan ollut harrastanut jalkapalloa, mitä nyt joskus ovat potkineen ihan huvikseen puistossa tai kadulla. 

Halukkaita riitti kuitenkin yhden joukkueen verran. Pienellä paikkakunnalla on ongelmana harrastajamäärät, joten mistäs joukkueelle harjoituskaverit? Ratkaisu löytyi puolijoukkuepelistä, kuusi pelaaja joukkuetta kohti, maalivahti, kaksi puolustajaa, kaksi laitapelaajaa ja keskushyökkääjä. Hankittiin peliasut ja rakennettiin talkoovoimin maalit, jotka sitten kannettiin porukalla kentälle.


Pian päästiinkin jo harjoittelemaan. Tuomarikin oli jo valittuna ja arvaas kuka? Vaihtoehtoja ei ollut paljon, sillä konstaapeli Hirsala, Mari vaan tuttujen kesken, oli luonnollinen valinta. Hän on Kantvikin ainoa lakia ja järjestystä tunteva ja siksi luotettava pelituomarinakin.


Mari Hirsala, vanhempi konstaapeli, 
moottoripyöräpoliisi ja jalkapallotuomari 

Kantvikin monitoimitalossa on sopiva jumppasali, jossa voidaan pitää sisäharjoituksia ja luentoja. Aina kun aurinko ei paista edes Kantvikissa. 


Erilaiset voima- ja tekniikkaharjoitukset on hyvä suorittaa tässä jumppasalissa. Punnerrukset menossa kapteenin johdolla (huomioi keltainen nauha oikeassa hihassa). On se vaan mukava homma tuo kapteeninvirka. 


Maalivahti Mortti esittelee pallonkäsittelytekniikkaa joukkueelleen.


Hyvinhän tuo lähtee jalasta...


... ja pysähtyy otsalle.


Ilmeisesti Mortti on joskus harjoitellut näitä kuvioita. Ehkä duunipaikalla, onhan MDC (Mortti's Data Center) pitkälle automatisoitu tietovarasto.


Macarenalla taitaa olla verissä nuo jalkapallotemput. Meksikolaisperuja, uskoisin. Upeasti pallo lähtee kantapäällä...


... ja päätyy takakautta pään päälle.


Pikku lisämausteena vielä pallon pyöritystä jalkapöydällä. 


Sitten tuomari pitää luennon, jossa aiheena on pelisäännöt. Ei ole ihan itsestäänselvää, että jokainen tuntisi ne puistofudiksesta, jossa säännöt muuttuvat tilanteen mukaan. Eli... ne ei sovi kentälle :)


Kapteeni Masa ja sotilas Alli Huuppa pallon haltuunotto näytöksessä.



Ja niinhän siinä kävi, että Alli vei pallon Masalta aika helposti :) 

Sitten vielä pallontavoittelua ilmasta. Tämä on hyvä taito, niin maalivahdille, kuin pelaajillekin. Se pallo kun ei aina vieri pitkin maata, vaan saattaa lentää korkeallakin. Pääpeli, sitä on hyvä harjoitella.



Tästä se lähtee. Ensimmäiset harjoitukset ovat takana. On ollut voimaharjoittelua, tekniikkaa, erilaisia kikkoja esitelty ja perussäännöt käyty läpi Marin kanssa. Ei muuta kuin tsemppiä Kantvikin jalkapalloilijoille ja sen puolijoukkueille.

lauantai 23. kesäkuuta 2018


SILMÄLASIEN VALMISTUS


HUOM! Nämä lasit eivät toimi 1:12 nukeilla. Kantvikilaiset ovat kuitenkin "Barbien lapsia" kokonsa puolesta. 

Silmälasit insuliinipiikistä, messinkilangasta ja ompelulangasta, sekä tipasta askarteluliimaa. Tässä valmistusohjeet:



Insuliinineula irrotetaan kierrepesästä pihdillä kiertämällä neulan kiinnikettä.


Kierrepesästä leikataan kapea rengas mattoveitsellä. Tässä voi käyttää hyvänä apuvälineenä pöyreätä puutankoa, joka mahtuu kierrepesään.


Terävä mattoveitsi leikkaa hyvin tätä muovia.


Renkaiden leikkuupinnoilta hiotaan riisteet savipaperilla.


Renkaat sidotaan ohuella langalla toisiinsa. Sitten kierretään muutama kierros lankaa renkaiden läpi ja lopuksi lanka kiristetään kiertämällä se renkaiden välistä. Solmitaan tiukasti ja leikataan langanpäät pois. Lopuksi kiinnityskohtan langat liimataan. Liimaksi sopii käytännössä mikä tahansa askarteluliima. Sillä varmistetaan ainoastaan solmujen kiinnipysyminen, koska lankaan ei jätetä yhtään ylimääräisiä päitä.


Messinki- tai muusta metallilangasta taivutetaan kuvanmukainen koukku. Koukun pitää olla hiukan pidempi, kuin renkaan paksuus, jotta se pysyy sankana pelkällä puristusvoimalla.


Sanka kiinnitettynä pokaan. 


Valmiit lasit...


... ja taas näkee :) 

perjantai 22. kesäkuuta 2018

PUUMAJA








RUUTULAMMEN UIMAKERHO

Voiko tämän parempaa maauimalaa ollakaan? Tästä saamme kiittää Pulmua ja Sirkkua, jotka aikoinaan rakensivat tuon uimahuoneen. Nyt se on sitten Kantvikin uimakerhon käytössä, ja mikäpäs täällä on vapaa viettää :) 











keskiviikko 9. toukokuuta 2018

MYYTINMURTAJAT

Kantvisio lanseerasi uuden ohjelmaformaatin... tai noh, lainasivat sitä tuolta meren takaa, jos ihan tarkkoja ollaan. Myytinmurtajat, kukahan sen mahtoi keksiä! Kuitenkin ehdotus sai valtavat suosionosoitukset, joten pitihän se sitten lanseerata ja vieläpä Kantvikiin sopivaksi versioiksi. 

Sirkku, vai olikohan Pulmu, joka muisti sadun prinsessasta ja herneestä. Okei, siinäpä aihe. Tarvittiin vain herne ja oikein paksu patja. Päädyttiin patjaan, jonka paksuus oli sama kuin kantiklaisen pituus 
ja sen alla oleva herne pitäisi sitten painaa selkää - ainakin jos patjalla makaisi oikea prinsessa. Kantvik kuuluu kuitenkin erääseen tasavaltaan, eikä täällä ole oikeita prinsessoja. Ajateltiin kysäistä naapurimaasta lainaksi, mutta kun me ollaan vähän ujoja, hih! Niin, eikä se olisi sitten ollut kantviklainen, joten Pulmu sai kunnian toimia prinsessana. 


Mortti selittää Pulmulle "kupletin juonen" konstaapeli Hirsalan tarkkaillessa, että kaikki menee käsikirjoituksen mukaisesti.


Jere esittelee tv-katsojille herneen...


...sen jälkeen hän ja Mortti asettavat herneen patjan alle...


...ja nostavat tikkaat patjan reunalle.


Kaikki valmista, Pulmu kiipeää patjapinolle, joka huojuu aikalailla hänen noustessa.


Sitten hän hakee oikein prinsessamaisen asennon ja tunnustelee, josko herne tuntuisi, mutta...


...lopputulemana oli, ettei herne tunnu noin paksun patjan alta. 

"Pitäisi olla ainakin kurpitsa, tai jalkapallo. Myytti on murrettu", kostaapeli Hirsala kuuluttaa. 

Tällainen oli Kantvikin ensimmäinen Myytinmurtajat-ohjelma. Ehkäpä näitä tulee vielä lisää.

maanantai 30. huhtikuuta 2018


30.4.2018 Vapun aatto

Vappu on perinteinen veneiden laskuaika - ainakin eteläisessä Suomessa. Itsekin pikkupentuna odotteli malttamattomana Vappua, silloinhan meidänkin vene laskettiin vesille. Nyt, kun Kantvikissa tuo venekanta on suorestaan räjähtänyt käsiin, on Vapusta tulossa perinne täälläkin. Sini ja Pirpana ehtivät ensimmäisinä. Se on sitä nuoruuden intoa, vaikka eiköhän Mirjami-venekin ja Merisirkku II myöskin pääse pikapuoliin vesille. Pitäähän veneettömienkin päästä saareen jo keväästä alkaen. Siksi Merisirkkua on kunnostettu pitkin talvea oikein porukalla.


 Sipi on saatu nostettua trailerille ja matka telakointipaikalta voi alkaa.


On se hyvä, että Kantvikissa on loiva laskuluiska isompia veneitä ajatellen.


Masalta tuo peruuttaminen luontuu oikein näyttävästi.


Pirpana sai kunnian olla veneessä kun se irautuu trailerilta.


Sini puolestaan vetää heidän Sipi-veneensä rantaan.


Sitten Masa tulee ottamaan sen vastaan, ettei heti kolhiudu rantakiviin.


No niin, kaikki meni hyvin ja nyt joutaakin hiukan evästämään retkikorista ja nauttimaan alkavasta kesästä.